Temppuja kuntoutukseen ja kehonhallintaan

Artikkeli on julkaistu Canis-lehdessä 5/2014.

Temppujen opettaminen koiralle on mukavaa puuhaa ja usein siitä on myös ihan käytännön hyötyä. Tässä artikkelissa esittelen joitakin harjoituksia, joita olen käyttänyt oman koirani kuntoutuksessa. Samojen harjoitusten avulla voi parantaa myös terveen koiran kehonhallintaa ja –hahmotusta.

Viime talvena koirani Papu sairastui neurologiseen sairauteen, joka johti oikean takajalan halvaantumiseen sekä lievempiin toimintapuutoksiin samanpuoleisessa etujalassa. Kuntoutus aloitettiin heti kun sairaus saatiin pysäytettyä, ja viimeisen puolen vuoden ajan olemme tehneet töitä mahdollisimman hyvän toimintakyvyn palauttamiseksi. Esittelen tässä artikkelissa joitakin käyttämiämme harjoituksia.

Liikuntarajoitteisen koiran kuntoutus tapahtuu tietysti aina koulutetun fysioterapeutin valvonnassa ja koiran omien tarpeiden mukaan. Kehonhallintaa parantavien temppujen opettelu on kuitenkin mukavaa ja hyödyllistä puuhaa terveellekin koiralle. Alla esittelemieni harjoitusten tarkoituksena on parantaa koiran tasapainoa ja asentoaistia sekä voimistaa vartaloa tukevia syviä lihaksia. Asentoaisti eli asentotunto tarkoittaa kykyä hahmottaa kehoa ”sisältä päin”: missä kohdassa ja missä asennossa mikin kehon osa on. Asentoaistia tarvitaan tasapainon säilyttämiseen ja sujuvaan liikkumiseen vaikeassakin maastossa. Monissa harrastuslajeissa koiralta vaaditaan erinomaista kykyä hahmottaa kehonsa eri osia. Hyvä kehonhahmotus ja –hallinta vähentää myös loukkaantumisriskiä.

Temppujen opettamisessa kannattaa käyttää makupaloja, sillä niiden kanssa toistoja saadaan tehtyä monta peräjälkeen eivätkä ne riehaannuta koiraa samalla tavalla kuin leikkiminen. Käytä naksutinta tai ”naksusanaa”, jotta saat palkittua koiran juuri oikealla hetkellä. Sheippaamalla oppiminen lisää koiran tietoisuutta kehostaan: täytyyhän sen keksiä mitä ruumiinosaa sen tulee liikuttaa ja millä tavoin palkkion saadakseen. Houkuttelu sen sijaan sopii huonosti kehonhallinnan opettamiseen, koska koiran on vaikea havainnoida kehoaan samalla kun se keskittyy makupalan seuraamiseen. Tällöin ymmärrys tempun ideasta jää usein puutteelliseksi, eikä koira osaa suorittaa liikettä ilman houkuttelua. Iloitse siis pienistä askelista: sheippaamalla opetettu pienikin jalan liike kertoo usein suuremmasta ymmärryksestä ja kehonhallinnasta kuin kokonainen liikesuoritus makupalan perässä seuraten.

Asennon ylläpito

Papun kanssa kuntoutus aloitettiin harjoituksella, jossa koira makaa paikoillaan ja kääntää päätään eri suuntiin (ylös, alas, sivuille). Tämä varsin mitättömältä tuntuva harjoitus aktivoi asentoa ylläpitäviä lihaksia, kun pään liike saa aikaan pienen painonsiirron. Kuonokosketus käteen tai kosketuskeppiin ovat oivallisia tapoja aiheuttaa pään kääntö. Tässä tempussa voit poikkeuksellisesti käyttää myös houkuttelua ja kosketuskohteen sijaan yksinkertaisesti vain tarjota koiralle nameja eri suunnista. Tässä tapauksessa houkuttelu toimii häiriönä ja koiran tehtävänä on keskittyä asennon säilyttämiseen makupaloista huolimatta. Varmista, että koira makaa koko ajan hyvässä ja ryhdikkäässä asennossa eikä missään vaiheessa siirry ”röhnöttämään” kankulleen.

Kun asennon ylläpito sujuu lattialla leikiten, voit kokeilla samaa korokkeella, jolle koira juuri ja juuri mahtuu makaamaan. Nyt koira joutuu tekemään jo enemmän töitä säilyttääkseen asentonsa samalla kun kääntää päätään. Käytä matalaa ja vakaata koroketta, jottei koira loukkaa itseään, jos asennon ylläpito ei aluksi aivan onnistu ja joku tassuista lipeää pois korokkeelta. Vaihtelua saat myös harjoittelemalla erilaisilla alustoilla ja epätasaisilla pinnoilla.

Asennon ylläpitoa on toki hyvä harjoitella myös koiran istuessa ja seistessä. Tällöin koiran tasapainoa voi haastaa pään kääntämisen lisäksi etutassujen nostamisella. Perinteiset ”anna tassu” ja ”high five” –temput ovat hyvää tasapainoharjoitusta koirallesi ja vahvistavat samalla lavanalueen lihaksia. Kummankin opetus sujuu kosketuskohteen avulla: opeta koirasi koskemaan tassulla kättäsi ensin lähellä lattiaa ja tämän jälkeen eri asennoissa ja eri korkeuksilla. Opeta molemmat puolet ja, jos jompikumpi on koiralle vaikeampi, harjoittele sitä enemmän. Kun koira pystyy helposti tarjoamaan tassuaan istuen tai seisten, kokeile samoja temppuja erilaisilla alustoilla ja korokkeilla. Ulkona kivet ja kannot tarjoavat loistavan mahdollisuuden tasapainoharjoitteluun!

Kävelyharjoittelu

Jalkojen hallintaa ja asentoaistia voidaan harjoitella kävelyttämällä koiraa maassa makaavien tikapuiden tai rimojen yli. Varsin kätevä harjoitusväline on myös kasvien tukemiseen tarkoitettu ristikko: se on kevyt, vie kasaan laitettuna vähän tilaa ja sitä voi käyttää niin sisätiloissa kuin ulkonakin. Tassun osuminen ristikon rimaan antaa koiralle palautetta tuntoaistin kautta ja kannustaa myös jalkojaan laahaavaa koiraa nostelemaan tassujaan korkeammalle.

Aloita kävelyharjoittelu hitaassa tahdissa, jotta koira pystyy keskittymään jalkojensa asetteluun. Rauhallisen koiran kanssa voit kokeilla heti koko ristikon suorittamista. Vilkkaampaa koiraa kannattaa palkata aluksi hyvin tiheään, mielellään jokaisesta askeleesta. Näin saat koiran vähitellen tarjoamaan hidasta etenemistä jalkoja yksitellen nostaen. Palkkaa koira menosuuntaan selkälinjan tasolle, jotta palkan suunta tukisi vartalon suoruutta. Koiran tulisi katsoa eteensä, joten vältä palkkaamasta katsekontaktista. Älä huolestu vaikka koira aluksi kopauttelisi etenkin takajalkojaan rimoihin melkein joka askeleella: jalkojen asettelu muuttuu kyllä harjoituksen myötä koiralle helpommaksi.

Kun ristikon läpi kävely sujuu hyvin, voit korottaa ristikkoa kulmista, jolloin koira joutuu nostelemaan jalkojaan enemmän. Korottaminen onnistuu myös asettamalla ristikko hiukan pidemmälle nurmelle. Taittamalla ristikkoa hiukan kasaan, saat tehtävästä vieläkin haastavamman.

Kävelyharjoittelu onnistuu myös normaalilenkkeilyn lomassa ilman sen kummempia välineitä: metsä tarjoaa koiran jaloille erilaisia tuntoärsykkeitä ja epätasainen maasto kehittää koiran tasapainoa ja kehonhallintaa. Jalkojaan laahaava koira saa hyvää harjoitusta nostellessaan tassujaan puunjuurien yli. Kävelytä koiraa metsässä hitaasti, jolloin se keskittyy paremmin jalkoihinsa ja käyttää tehokkaasti vartalonsa syviä lihaksia. Vilkkaalle koiralle hitaasti käveleminen voi olla yllättävän vaikeaa ja sitä kannattaakin harjoitella ensin aivan lyhyissä pätkissä. Myös pentukoirat hyötyvät metsässä kävelystä ja voit hyvin yhdistää vapaana kirmailuun hitaampia jaksoja remmissä kävelyä.

Pujottelu

Pujottelu vaatii koiralta etu- ja takajalkojen yhdenaikaista koordinointia sekä tasapainon ylläpitoa liikkeessä. Voit käyttää pujottelun opettaminen omia jalkojasi: koira voi kiertää kahdeksikkoa jalkojesi ympäri seistessäsi leveässä haara-asennossa, tai pujotella siksakkia jalkojesi välistä kävellessäsi eteenpäin. Kumpikin temppu on helppo opettaa ja perusperiaate on sama.

Pujottelu kannattaa opettaa sheippaamalla. Ota leveä asento ja palkkaa koira kaikesta oikeansuuntaisesta liikkeestä. Tarvittaessa voit muutaman kerran vahvistaa koiran liikettä heittämällä palkkionamin jalkojesi välistä niin, että koira saa juosta sen perään. Tarkoitus on kuitenkin opettaa koira kääntymään tiukasti, joten siirry mahdollisimman nopeasti palkitsemaan lähelle jalkojasi. Kun koira hakeutuu jalkasi lähelle, voit palkkion suunnalla vahvistaa sen liikettä jalan ympäri. Koiranhan ei tarvitse montakaan askelta ottaa ennen kun se pääsee taas tarjoamaan jalkojesi välistä juoksemista. Pidennä vähitellen matkaa, jonka koira liikkuu ennen palkkiota. Muista palkita eri kohdissa kahdeksikkoa tai siksak-kuviota, jottei koira ala hidastelemaan ennakoidessaan palkkiota. Palkitse koira selkälinjan tasolle, jottei sille tulisi kiusausta tuijottaa ylöspäin.

Kovin ison koiran kanssa voit joutua opettamaan pujottelun käyttämällä tolppia tai kartioita. Perusidea on sama, mutta tämä versio on astetta vaikeampi opettaa, joten saat samalla hyvää harjoitusta koulutustaidoillesi!

Jalkojen kohdistaminen

Jalkojen kohdistaminen kehittää koiran asentoaistia ja kehonhallintaa. Kohdistamista voit harjoitella korokkeiden avulla. Korokkeiden tulee olla turvallisia, mutta ei erityisen korkeita.

Voit käyttää vaikkapa matalia puupalikoita. Dobossa käytettävät pienet puolipallot käyvät myös hyvin: ilmatäytteisinä ne tuovat vielä lisähaastetta tasapainon pitämiseen.

Koirat hahmottavat takaosansa yleensä paljon heikommin kuin etuosaansa ja niinpä kannattaa aloittaa opettamalla koira peruuttamaan takajalkansa korokkeelle – vaikkapa rappusten alimmalle askelmalle. Tämän opettamisesta voit lukea Caniksen numerosta 2/2014. Kun koira osaa peruuttaa yhdelle korokkeelle, voit lisätä haastetta ja opettaa sen peruuttamaan takajalat omille korokkeilleen. Myös etujalat voidaan ottaa mukaan, niin että koira hakee korokkeen jokaisen jalkansa alle. Hiukan helpompi versio on käyttää yhtä koroketta molemmille takajaloille ja toista molemmille etujaloille.

Lisäämällä aikaa saat tempusta asennon ylläpito- ja tasapainoharjoituksen. Mitä kapeammin koira joutuu seisomaan, sitä haastavampaa tasapainon säilyttäminen sille on. Aloita aina normaalista seisoma-asennosta. Kun koira pystyy säilyttämään asentonsa helposti pitkiä aikoa, voit lisätä haastetta käyttämällä joko kapeampia korokkeita tai siirrä yksittäisiä korokkeita lähemmäs toisiaan. Voit yhdistää korokkeilla seisomisen myös aiemmin esiteltyyn kuono- ja tassukosketukseen.

Takajalkojen sivuaskeleet

Koira liikkuu luonnostaan harvoin sivusuuntaan ja niinpä sivuaskeleiden ottaminen haastaa koiraa käyttämään kehoaan uudella tavalla. Harjoitus vahvistaa myös jalkojen lähentäviä ja loitontavia lihaksia. Ohjaajalta tempun opettaminen vaatii hyvää ajoitusta ja kykyä havainnoida koiran pieniäkin liikkeitä.

Sivuaskeleiden ottamista voit harjoitella kahdella eri tavalla: joko niin että etuosa on paikoillaan ja vain takaosa ottaa sivuaskeleita, tai niin että koko koira liikkuu sivusuunnassa. Näistä ensimmäistä temppua käsitellään seikkaperäisesti Caniksen numerossa 3/2013 (”Pyöri purkilla”), joten esitän tässä vain lyhyen kertauksen.

Sheippaa koira ensin nostamaan etutassunsa pyöreälle korokkeelle kuten pienelle pesuvadille tai vaikkapa nurinpäin käännetylle ruokakupille. Heti, kun koira suorittaa tämän, ala naksuttaa ensin kaikesta, ja sitten vain takajalkojen, liikkeestä. Pelkkä painosiirtokin voi riittää kriteeriksi. Jos koira ei muuten liiku, voit itse kokeilla liikkua korokkeen ympärillä.

Kun koira osaa ottaa takajaloillaan useampia sivuaskeleita, siirry palkitsemaan vain toista suuntaa kunnes saat kokonaisen kierroksen aikaiseksi. Yleensä vaikein kohta on pyörähtäminen ohjaajasta poispäin. Voit tukea liikettä palkan suunnalla: jos koiran takajalat liikkuvat oikealle, palkkaa koiran kuonon vasemmalta puolelta. Usein koira ottaa vielä ylimääräisen sivuaskeleen kääntäessään päätään namin suuntaan – naksuta ja palkkaa koira heti uudestaan jos näin tapahtuu. Kun koira osaa pyöriä yhteen suuntaan kierroksen tai pari, voit nimetä käytöksen ja opettaa saman toiseen suuntaan.

Takajalkojen sivuaskeleet etujalkojen pysyessä korokkeella toimii myös pohjataitona sujuvaan sivulle tuloon. Sivulle tulon opettamista käsitellään Caniksen seuraavassa numerossa.

Sivusuuntaan liikkuminen

Liikkuessaan sivusuuntaan koira ottaa sivuaskelia sekä etu- että takajaloilla. Poikittain liikkuminen on helpointa opettaa niin, että koira seisoo edessäsi katse sinua kohti: tällöin näet parhaiten mitä koira tekee. Jos koira pyrkii pyörähtämään sivullesi, aloita palkkaamalla oikeasta paikasta. Kun koira pysyy edessäsi, ota muutama pienen pieni sivuaskel ja odota, että koira hakeutuu uudestaan eteesi. Aluksi kannattaa vahvistaa kaikkea mukana kulkemista; sivuaskelia alkaa yleensä tulla mukaan pikkuhiljaa.

Jos takajalkojen sivuaskeleita on harjoiteltu paljon, saattaa koira aluksi pyöriä edessäsi etujalat paikoillaan. Tästä ei kannata huolestua; etujalat tulevat kyllä mukaan, kun koira huomaa, että kyseessä on eri temppu. Palkkaa aina kun koira osuu ympyrän kehällä oikeaan kohtaan eli kasvot sinuun päin, ota pieniä sivuaskelia ja odota, että koira hakeutuu samaan kohtaan. Kun koira ymmärtää idean, muuta liikettäsi sujuvammaksi ja jätä pysähtely pois. Voit myös opettaa koiran kulkemaan sivuttain matalan riman tai puomin yli. Muista harjoitella temppua yhtä paljon molempiin suuntiin.

Samanpuoleisten jalkojen nostaminen

Samanpuoleisten jalkojen nostaminen on näyttävä temppu, joka vaatii koiralta jo erinomaista tasapainoa ja kehonhallintaa. Vaikein versio tempusta on opettaa koira nostamaan jalat ylös mahan alle täysin ilman tukea, mutta tuenkin kanssa temppu on hauska ja tehokas. Samanpuoleisten jalkojen nostaminen tuskin kuuluu yhdenkään koiran luontaiseen liikerepertuaariin, ja niinpä tasapainon ja tarvittavien lihasten kehittäminen vie aikaa. Ole siis kärsivällinen ja etene koiran tahdissa. Varo myös harjoittelemasta liikaa, ettei koira kipeydy.

Tempun opettaminen aloitetaan sheippamalla koira nostamaan saman puolen jalat korokkeelle. Tähän tarkoitukseen käy hyvin laudanpätkä tai vaikkapa taiteltu huopa. Asemoi itsesi niin, että olet koiran edessä sen seisoessa korokkeen vieressä: näin koira erottaa tempun helpommin korokkeelle peruuttamisesta. Aloita vahvistamalla takajalan liikettä; etujalka on yleensä helpompi saada myöhemmin mukaan. Jos koira kiipeää korokkeelle kokonaan, voit tietysti käyttää hyvin kapeaa koroketta tai petrata vain ajoitustasi, jotta ehdit naksuttamaan vain haluamasi puolen jalkojen liikkeestä. Jos olet jo tehnyt monipuolisesti jalkojen kohdistamista eri korokkeille, tämä vaihe käy yleensä nopeasti. Muista harjoitella molemmille puolille! Usein jompikumpi puoli on heikompi ja vaatii enemmän harjoittelua.

Kun koira pääsee jyvälle juonesta, voidaan koroke vaihtaa vaikkapa vanerilevyyn tai muuhun litteään kohteeseen, jonka kulmaa lattiaan nähden saa helposti säädettyä. Tue levy seinää vasten niin, että levyn ja lattian kulma jää aluksi hyvin pieneksi ja opeta koira nostamaan samanpuoleiset jalat tälle uudelle kohteelle. Kun koira osaa nostaa jalkansa levylle, lähde vähitellen jyrkentämään kulmaa. Tässä vaiheessa koira alkaa yleensä nostamaan jalkojaan korkeammalle pysyäkseen helpommin tasapainossa. Jos koira ei itse tätä tarjoa, voit sheipata lisää korkeutta jättämällä palkkaamatta liian matalat nostot. Pyri poimimaan naksuttimella painonsiirtoa maassa olevalle puolelle, jotta koira oppisi vähitellen olemaan nojaamatta levyyn. Voit myös naksuttaa juuri kun koira nostaa jalkojaan, ennen kun ne osuvat levyyn.

Jos haluat koiran seisovan kokonaan ilman tukea, opeta painonsiirto maassa olevalle puolelle ensin hyvin ja jyrkennä sitten levyn kulmaa kunnes se on seinän kanssa samansuuntainen. Tämän jälkeen levyn voikin poistaa. Kun koira nostaa jalkojaan seinän vieressä, voit siirtyä pikkuhiljaa keskemmälle huonetta. Välivaiheena voit tarvittaessa käyttää vaikkapa tuolia:  kapeajalkainen tuoli ei juuri fyysistä tukea tarjoa, mutta saattaa auttaa koiraa yleistämään jalkojen noston muuallekin kuin seinän viereen.

Apuna käytettyä levyä ei välttämättä tarvitse häivyttää pois: temppu on tarpeeksi näyttävä vaikka kohde olisikin käytössä.

Lopuksi

Papun kanssa olen saanut todeta, että temppujen opettamisesta voi olla ihan yllättävääkin hyötyä: jos koira sairastuu tai joutuu onnettomuuteen, on aiemmin opituista taidoista suuri ilo kuntoutusprosessin aikana. Kun harjoitus on koiralle ennestään tuttu, se voi keskittyä fyysisiin haasteisiin ilman, että joutuisi käyttämään energiaansa uuden opetteluun. Koiran tilan ja sen edistymisen arviointi on myös helpompaa, kun tietää mihin koira on aiemmin kyennyt ja mitkä asiat ovat sille olleet ennenkin vaikeita. Tuttujen temppujen tekeminen myös piristää kuntoutujaa, kunhan harjoitukset sovitetaan kuntoutumisvaiheen mukaan eikä koiralta vaadita asioita, joihin se ei fyysisesti kykene.

Puolen vuoden kuntoutuksen jälkeen Papu käyttää kehoaan varsin tasapuolisesti ja melkein kaikki liikeradat onnistuvat myös huonolla takajalalla. Asentoaisti ei ole palautunut ennalleen vaan huono jalka jää yhä ajoittain ”väärinpäin” eikä normaali korjausrefleksi käännä anturoita alaspäin. Tätä lukuun ottamatta vammautumista ei juurikaan enää huomaa ja Papu liikkuu yllättävän ketterästi vaikeammassakin maastossa. Olemme myös alkaneet harjoitella aivan uusiakin temppuja kuten takaperin pujottelua. Siitä ehkä lisää toisella kerralla…